sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kadonneet päivät, syyskuu



Syyskuu on luopumisen aikaa.
Onneksi sadonkorjuu antoi iloa
ja aihetta herkutteluun.



 Viimeisten kukkijoiden joukossa
olivat punahatut.



 Muuten Ruusunmekon yleiskuva
oli viidakkomaisen vehreä.



Lämpöinen syksy antoi mahdollisuuden
ottaa 'Lataamossa' monet, rauhalliset päiväunet.



Ympärillä pelargonit jatkoivat kukintaansa,
eivätkä he millään ymmärtäneet syksyn saapumisesta. 

 


Muuten syyskuu oli työntäyteinen.
Kesäinen aarrejahti kostautui runsailla istutustöillä.



 Nautinnollisin työ oli uuden kivikkoalueen
suunnittelu ja toteutus.
Lämmin sää houkutteli ison tytön hiekkaleikkeihin.

 


Lisäksi hetekkaparisänky sai ympärilleen 
ruusuaidanteen'Onni' ja 'Louise Bugnet'-ruusuista.



Pimenevät illat pakottivat lopettamaan työt ajoissa.
Oli aika nauttia auringon laskusta
ja viilenevistä illoista.
 

2 kommenttia:

  1. Nyt on niin synkkää ja piemää ulkona. Ainakin täällä eteläsuomessa. Että on ihan virkistävää välillä katsella kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, väkisinkin pimeys sulkee silmät. Eniten kaipaan juuri näitä pehmeän auringonvalon päiviä. Rauhallista joulunalusaikaa sinulle <3

      Poista